Poikaviikarin kanssa ommeltiin ja askarreltiin meidän opiskelijaisille kynäpenaali. Poikaviikarin piirtämä auto komistaa sekä korttia että penaalia. Samaa autoa käytettiin myös Poikaviikarin synttärikutsukortteihin (skannattuna ja tulostettuna). Kutsukorteista ei kuvaa ehditty napata.
Malli: Omasta päästä
Materiaalit: Vanhoista vaatteista
Isänpäivänä isä sai nukkua pitkään ja sitten rauhassa lukea kokeisiin, kun käytiin Poikaviikarin kans kahdestaan postilaatikolla pikkusiskon nukkuessa päiväuniaan ulkona. Meillä postilaatikolle on siis matkaa reilu puoli kilometriä, joten aikaa saatiin matkaan kulumaan, kun mentiin kumpikin kävellen, hassuteltiin koko matka ja pysähdyttiin erään metsäpolun kohdalla metsään leikkimään kauppaleikkiä.
--
Haaveilen paremmasta kamerasta. Yritän pähkäillä olisko moisessa investoinnissa mitään järkeä - olisko mulla aikaa opetella valokuvaamisen saloja ja onnistuisinko paremmalla kamerallakaan saamaan parempia kuvia..
2 kommenttia:
Hieno penaali. Onko sun ompelukoneessa joku kirjontaohjelma vai miten toteutit tuon autonkuvan ompelun? Mun Eva-koneessa ei tuommoisia hienouksia löydy. Haaveissa onkin uusi ompelukone, eikä saumurikaan haitaksi olisi.
Kiitti, Vezmu! Ihan käsin kirjoin jollain ikivanhalla kirjontalangalla (ala-asteaikaisen käsityökerhon peruja ;). Apuna käytin riisipaperia (siis just sitä kakankerääjää!). Jäljensin pojan piirustuksen siihen ja pingotin riisipaperin kankaan kanssa kirjontakehykseen. Se oli myös helppo repiä kirjonnan jälkeen hellävaraisesti irti työstä. Riisipaperia olen käyttänyt apuna myös keittiössä tsatsikin jugurttia valuttaessani (sen hygieenisyydestä keittiöhommia ajatellen en ihan satavarma kyllä ole..).
Lähetä kommentti