perjantai 4. maaliskuuta 2011

Sanojeni pitämistä

Lupasin kuvia mekosta käyttäjänsä päällä, mikäli saan luvan julkaista Kummitytön kuvia blogissani. Sain luvan, joten tässä tulee ;).





















Kuvia oli paljon, mutta onnistuneita kuvia todella vähän. Olin jo unohtanut, miten hankalaa vuosikkaan kuvaaminen onkaan, ja nyt oman haasteensa kuvaamiseen toi vielä osaamattomuuteni tuon joululahjakameran kanssa ja hivenen hämärät olosuhteet (ei siis muuten kuin valoisuuden puolesta hämärät ;). Mutta kyllä näistä sen verran selvää saa, että voin todistaa mekon lopulta mahtuneen lapsosen pään yli (ja muutenkin päälle).

6 kommenttia:

sade kirjoitti...

tämä on todella upea. mun tekisi mieli tehdä sellainen meijän tytölle.

affen kirjoitti...

sade: Puikoille vaan! Oli joutuisa neuloa ja kirjoneuleetkaan ei olleet vaikeita (tai sitten aika kultaa muistot). Kahta väriä vaan kerrallaan (tai no, kolmea väriä oli kyllä siinä osassa, jonka lopulta purin pois tuosta). Mun silmään lopputuloksesta tuli vaan vähän turhan pitkä, mutta toisaalta on sen mallinen mekko, että varmaan mahtuu Kummitytön päälle vielä sittenkin, kun hän on pituutta kasvanut, joten lyheneehän tuo vuosien mittaan ;).

M.Orvokki kirjoitti...

Viihdyttävää tarinointia ja kauniita lopputuloksia! Minusta tuli juuri lukijasi.

affen kirjoitti...

Kiitos M.Orvokki! Ja lämpimästi tervetuloa lukijakseni =)!

Emma kirjoitti...

Kaunis mekkonen ja suloinen neiti!

affen kirjoitti...

Kiitos, Emma =). Kummityttö todella on suloinen ja tomera pakkaus!