Hemmoteltu bloggari

Pari päivää ennen joulua sain päähäni, että Tytöntyllerö tarvitsee juhlamekon. Jouluostoksilla juostessani poikkesin siis myös Eurokankaaseen ja ostaa paukautin mekkotarpeet. Käytettyäni mekon tekoon jo yhden illan Mies hiukan naljaili, kun näen niin paljon vaivaa sellaisen mekon vuoksi, jota käytetään ehkä yhden kerran. En antanut naljailujen lannistaa itseäni, vaikka joku pienen pieni ääni takaraivossa sanoikin, että olisin saanut juhlamekon kaupasta edullisemmin kuin ne kankaat - ja vähemmällä vaivalla. Aatonaattona se sitten valmistui ja lopputulokseen olin oikein tyytyväinen (mitä nyt pari saumaa vähän kiemurtelee..)!

Ohje: Yläosaan kaavat SK 1/2009, malli 20, loput itse sovellettua

Kankaat: Vakosamettia ja vuorikangasta Eurokankaasta

Napit ja nauha: Eurokankaasta

Nepparit (sivuilla): Prismasta =)

--

Joka vuosi haaveilen paketoivani lahjat kauniisiin paketteihin, ja joka vuosi haave tyssää kiireeseen tai kauniiden paketointitarvikkeiden puutteeseen. Tänä vuonna ostin tarvikkeita kauniisiin paketteihin, mutta vain pari lahjaa sai lopulta niitä ihanaisia ylleen (aika loppui). Loput lahjat kietaisin papereihin entisellä kunhan-on-piilossa-mentaliteetilla.

--

Joulun jälkimainingeissa tunnen itseni varsin hemmotelluksi! Minua lahjottiin nimittäin muun muassa lahjakorteille hierontaan ja kasvohoitoon, ja lisäksi mummolassa kyläillessämme oma äitini teki jalkahoidon sen tarpeessa oleville eteenpäinviejilleni! Hemmotelluksi tunsin oloni myös silloin, kun Miehen minulle antamasta paketista löytyi digijärjestelmäkamera! Tämän postauksen kuvat on vielä vanhalla pokkarilla otettuja, mutta ehkäpä jo ensi postauksesta eteenpäin pääsette seuraamaan, kuinka kuvaamisen opettelu uudella kameralla sujuu =).

Kinkkua sulattavaa vuoden vaihdetta kaikille!

Puolisalaisuuksia

Kaverille joululahjaksi neuloutui ihanat Kalajoki-sukat (uskallan tänne jo laittaa, kun hän ei todennäköisesti blogiini eksy ;). Malli on niin mahtava, että aion itsellekin vielä joskus toteuttaa samanlaiset! Yksinkertainen on kaunista!

Malli: Kalajoki-sukat (Ravelry)

Lanka: Novita Nalle

Puikot: 3,0 mm
--

Joulukortitkin uskallan jo julkaista täällä (toivon, että aidot versiot ovat jo kerenneer vastaanottajilleen).

--

Olen pariin otteeseen päässyt jouluostoksille lähikaupunkiin ihan yksikseni. Ensimmäisellä kerralla kävin myös kampaajalla hemmottelussa (siltä se aina tuntuu, kun saa ensi alkuun päähierontaa ja sitten saa tunnin istua ihan aloillaan!). Oikeastaan jouluostoksia ei nyt kovin mahdottomasti ole edes ollut, mutta kun on 24/7 saatavilla äitinä, on tehnyt enemmän kuin hyvää olla silloin tällöin muutama tunti niin, ettei tarvitse huolehtia kuin itsestään.

--

Jouluostosten lisäksi viime viikkoihin on mahtunut myös leipomista, lumitöitä, pakkasia, Miehen pilkkireissulla paleltuneet sormet, kalakukkoa, Kauneimmat joululaulut, steariinilla pilattu poppana (tietääkö kukaan, saisiko raukkaa enää pelastettua?) ja tietenkin neulomista.

Oikein hyvää joulun aikaa kaikille!

Kohti joulua

Toissapäivänä oltiin ekan kerran joulupuurotunnelmissa, kun porkkanalaatikkoa varten tein riisipuuroa. Tein niin suuren kattilallisen, että saatiin syödäksemme ja vielä iltapalaksi muutamat karjalanpiirakatkin.

Kolmen päivän vapaat hetket käytin keittiön jouluverhojen suunnitteluun ja ompeluun. Eilen illalla pääsimme siis vihdoinkin eroon kesäisistä kukkaverhoista, vaikka meinasin jo nämäkin verhot haudata syvälle kaapin perälle. Kukaan ei enää nykypäivänä uskoisi, että olin koulussa jopa hyvä matematiikassa ja geometriassa. Suunnitteluvaiheessa tuli nimittäin traaginen virhe, joka teki kaksipuoleisista verhoista ei suinkaan symmetriset, vaan täysin identtiset! Päätin lopulta, että kaikki saavat kuvitella verhojen olevan tarkoituksella eri väriset (ei tuo punainen kangas olis edes riittänyt symmetrisiin verhoihin).







Tässä vielä todisteita matemaattisten taitojen häviämisestä.. (Ihan näin pienenä, kun hävettää hiukan. =)

Mainontaa

Vezmun blogin kautta löysin aenon blogin ja mahtavan laukkuarvonnan. Lisäarvan perässä mainostan siis arvontaa täällä =)!

Hyvin palvellut Toukka

Kaikki alkoi siitä, kun Tytöntyllerö syntyi ja meidän parisänky alkoi puolessa yötä tuntua perin ahtaalta paikalta. Kahtena yönä Mies jopa ajettiin sohvalle nukkumaan tilanpuutteen vuoksi. Jotain oli keksittävä, joten ostin kassin täyteen pieniä "palkintoja". Jokaisen omassa sängyssä nukutun yön jälkeen sai Poikaviikari ottaa palkintokassista yhden palkinnon. Yöt alkoivat sujumaan niin hyvin, että Vararikko alkoi pimpotella ovikelloamme, joten jotain oli taas keksittävä. Apuun riensi kaikilla yhdeksällä jalallaan Toukka!

Toukan jalat (ja pää) olivat kaapin oven yläreunassa hajallaan ja omassa sängyssä nukutun yön jälkeen sai Poikaviikari kiinnittää alas muodostuvalle toukalle yhden jalan. Kun Toukka sai viimein pään paikoilleen kymmenen omassa sängyssä nukutun yön jälkeen, sai Poikaviikari valita kaupasta itselleen jonkin palkinnon.

--

Seuraavaksi alkoi huolettaa, miten me koskaan päästään Toukasta eroon. Harkitsin jopa askartelevani Toukalle lisää jalkoja, jotta palkintopäivä olisi hiukan harvemmassa, mutta suunnitelma osoittautui turhaksi, sillä eräs kaunis aamu Poikaviikari ei enää muistanut koko Toukkaa tai sen jalkoja. Omassa sängyssä nukkumisesta oli tullut tavallista.

Kiitos Toukka hyvin suoritetusta työstä! (Toukan hatussa Poikaviikarin piirtämä kukka.)

Isien päivä

Poikaviikarin kanssa ommeltiin ja askarreltiin meidän opiskelijaisille kynäpenaali. Poikaviikarin piirtämä auto komistaa sekä korttia että penaalia. Samaa autoa käytettiin myös Poikaviikarin synttärikutsukortteihin (skannattuna ja tulostettuna). Kutsukorteista ei kuvaa ehditty napata.

Malli: Omasta päästä

Materiaalit: Vanhoista vaatteista

Isänpäivänä isä sai nukkua pitkään ja sitten rauhassa lukea kokeisiin, kun käytiin Poikaviikarin kans kahdestaan postilaatikolla pikkusiskon nukkuessa päiväuniaan ulkona. Meillä postilaatikolle on siis matkaa reilu puoli kilometriä, joten aikaa saatiin matkaan kulumaan, kun mentiin kumpikin kävellen, hassuteltiin koko matka ja pysähdyttiin erään metsäpolun kohdalla metsään leikkimään kauppaleikkiä.

--

Haaveilen paremmasta kamerasta. Yritän pähkäillä olisko moisessa investoinnissa mitään järkeä - olisko mulla aikaa opetella valokuvaamisen saloja ja onnistuisinko paremmalla kamerallakaan saamaan parempia kuvia..

Alkuviikosta

"Mikä siellä Hoplopissa oli kaikkein mukavinta?" kysyi isi odottaen kuulevansa jotain pomppulinnan ja pallopyssyleikkien väliltä.

"Se, kun sinä ja äiti leikitte mun kans." Vastaus veti hiljaiseksi.

Kohtalon ivaa

Lauantaina tilasin lankaa netistä ja lopun viikonloppua elin kuin tulisilla hiilillä vilkuillen välillä neuleohjetta, jonka tilaamillani langoilla meinaan toteuttaa. Maanantai kului myös lankojen pyöriessä mielessä ja ohjetta vilkuillen. Tiistaiaamuna heräsin maailmanluokan niskasäryn kainalosta ja olen varma tämän olevan jonkin sortin kohtalon ivaa, sillä tiistaina postilaatikossa köllöttelivät ihanat silkkisekoitteiset lankapalleroiseni enkä voinut alkaa HETI neuloa! Elämä osaa sitten välillä olla epäreilua...

--

Tässä yksi mahdollinen osatekijä niskani tämänhetkiseen tilaan (yhdistettynä lattialla työskentelyyn todella huonossa valossa (eläköön energiansäästölamput!)).

Ohje: Kestovaippainfosta

Materiaalit: Kaapin perältä

(Tehty ilman lisäimutaskua ja ilman tarroja, sillä frotee ulkopintana mahdollistaa näpsyjen käytön.)

Epäonni onnessa ja sen ratkaisu

Jonkin lehden tilaajalahjana sain (yllärinä) kaksi koristetyynyn päällistä. Onnekseni ne sattuivat olemaan tämänhetkisiin värimieltymyksiini sopivia, joten pääsivät heti peittämään vanhoja oransseja tyynyjä. Epäonnekseni kolmas oranssi tyyny ei enää sopinut sisustukseen, joten pari kuukautta värien riitelyä sivusta seurattuani päätin eilen tehdä asialle jotain. Tytöntyllerön päiväunien aikana surauttelin tyynynpäällisen valkoisesta pellavakankaasta (ja kun en kerro teille Tytöntyllerön nukkuvan viiden tunnin päiväunia, niin luulette minun olleen nopea ;).

Malli: omasta päästä

Kangas: Työkaverilta ostettua pellavakangasta

--

Miehellä oli syyslomaviikko, mikä tosin ei meidän arjessamme näkynyt muuten kuin, että häntä ei paljon näkynyt (oli siis töissä loman ajan). Lisäksi Poikaviikari on taas sairastellut, lunta on satanut, lintuja törmännyt taas keittiön ikkunaan, talvirenkaat vaihdettu, lahjakortti lahjatavaramyymälään käytetty (ostin itselleni trikoomekon), hairahdin tilaamaan lankaa netistä, mietitty joulua ja ensi kevättä, jopa ensi kesääkin...

Kato äiti, ilman apurattaita!

Tämä alkaa käydä melko yksitoikkoiseksi! Taas vaippajuttuja..! Tällä kertaa tosin ommeltuna. Kaikki materiaalit kaappien kätköistä - pinnat flanellia ja sisällä froteeta vanhasta käsipyyhkeestä.

Ohje: Kestovaippainfosta

Kankaat ja tarrat: jemmasta

--

Poikaviikari on nyt innostunut pyöräilyn harjoittelusta. Kesän alussa ostettiin polkupyörä ja välillä oli pitkä tauko, ettei pyöräily kiinnostanut ollenkaan. Viime viikolla nostettiin apurattaita ylemmäs ja tänään otettiin kokonaan pois. Innoissaan on pieni herra, kun osaa!

Viime päivien tunnelmat: Onnistumisia keittiössä (sekä ruuanlaiton että leipomisen saralla, mikä on yllättävää, sillä pidän itseäni melko huonona ruuan laittajana - perusjutut kyllä onnistuu, mutta soveltaminen ja maustaminen on heikkouksia), pikavisiitti mummolassa, kummitytön kehityksen ihmettelyä, kolmen tunnin automatka kesärenkailla lumisateessa mittarin näyttäessä miinusasteita (tänään on sitten niska-hartiat jumissa, kun eilen rattia puristin), solmeilua, leivinuunin lämmitystä, elokuvailtapäivä lapsille (naapurin lapset mukaan lukien)...

Röllihousut

Äidiltä sain kerän jämän jotain hahtuvaa, jonka kohtalona oli päätyä villavaippahousuiksi. Koska neuloin yksinkertaisena, tein varmuuden vuoksi takapuoleen paikan, jotta välttyisimme läpivuodoilta. Saa nähdä, miten paikka toimii, sillä halusin sen epäsymmetrisesti, jotta housuista tulis "röllimäiset".

Ohje: Villapöpät Ullasta

Lanka: Jotain hahtuvaa, ompeluun Cascade 220

Puikot: 4 mm

--

Viime viikkoihin on kuulunut mm. puuhommia, kasvimaan ja pihan syyshommia, ruokakokeiluja (tiesittekö, että kun on tarpeeksi typerä, jopa kanttarellin onnistuu sekoittamaan toiseen sieneen..), puoliviikkoinen ilman pyykinpesukonetta (arvostus nyrkkipyykänneitä esiäitejä kohtaan oli huipussaan samalla kun aloin ihan suosiolla kuluttamaan kertakäyttövaippoja koneettomana aikana), huoneen kokoinen pyykkivuori edellisen seurauksena ;), uusi olohuoneen matto, joka pakottaa imuroimaan vähintään joka toinen päivä, uusia nettijuttuja (liityin vihdoin Ravelryyn, jonka vuoksi piti opetella käyttämään myös Flickriä.. Toivottoman hidasta molempien käyttö!), ihanien syysilmojen ihailua, iloitsemista rauhallisista illoista (Tytöntyllerön iltahuudot ovat toistaiseksi ainakin hieman laantuneet), kuntoilua, joka ei tuota tulosta (päinvastoin, vaaka tuntuu aina näyttävän enemmän kuin edellisellä punnitsemisella), pieniä käsitöitä...

Tulkoon syys ja talvi!

Olen huomannut syksyn merkkejä: halu polttaa kynttilöitä, polte lankojen pariin, sateet, koleus, ulos ei ole asiaa ilman kaulahuivia eikä pipokaan ole liikaa, flunssa, puut alkavat vaihtaa väriään, sisustusinto (nimim. juuri tein ellokselle verhomattolampputilauksen...), naapurin lapset pyöräilee kouluun ja takaisin, joululahjojen vilahtelu ajatuksissa, yms...

Tällaisen neuloin Tytöntyllerön päätä lämmittämään. Ihastuin malliin!

Ohje: Aviatrix

Lanka: SandnesGarnin Lanett kaksinkertaisena

Puikot: 4 mm ja 5 mm

Nappi: omasta jemmasta

--

Muutakin olen puikoilla pyöritellyt: jälleen yhdet villapöksyt. Näissä on riittävän korkea vyötärö, vieläkin korkeampi saisi olla. Harmittavan sopivan kokoiset vain tuli, kohta jäävät pieniksi. Eli uusia vaan puikoille ;).

Ohje: Villapöpät Ullasta

Lanka: Cascade 220

Puikot: 3,5 mm

Mitä tehtäis..?

Mitä tehdä, kun ristiäisiin on aikaa viikko, valmisteluja ei ole aloitettukaan, mies on metsällä ja isovanhemmat hakevat Poikaviikarin luokseen lauantaipäivää viettämään?

Tietenkin silloin kannattaa käyttää aikansa lehtien selailuun, ylimääräiseen kahvi"hetkeen" sekä ennen kaikkea turhaan askarteluun!

No, ei tämä nyt täysin turhaa askartelua ollut, vaan harson taitteluohjeita kontaktimuovilla päällystettynä hoitopöydän yläpuolelle. Kuvat ovat babyidean sivuilta. Alunperin mielessä oli tehdä jotain taulua muistuttavaa ja tyylikästä, mutta hairahduin helpolle tielle ja lopputulos muistuttaa niitä ala-asteella tehtyjä ryhmätyötuotoksia. =) Onneksi tuon voi heivata menemään, kunhan taitokset ovat juurtuneet Miehenkin mielen syövereihin...

--

Kyllä minä muuten lopulta tajusin järjettömyyteni, otin itseäni niskasta kiinni ja leivoin satsin pikkuleipiä. Mitähän seuraavaksi?

Vaipanvaihto lapsen silmin

Poikaviikari olisi innokas ottamaan valokuvia aina kun kamera vaan esiin otetaan. Tällä kertaa otin pari kuvaa uusista villavaippahousuista, minkä jälkeen herra kolmevuotias halusi myös kuvata. Nyt illalla kuvia selatessani huomasin pojan ottaneen kuvia koko vaipanvaihdon ajan ja kaiken lisäksi hänen ottamansa kuvat villavaippahousuista olivat PALJON parempia ja mielenkiintoisempia kuin vastaavat minun ottamat. Saanen siis esitellä: vaipanvaihtoa lapsen silmin (ja tietty ne uudet pöksyt).

Ohje: Blogista Tuhat ja yksi (t)yötä

Lanka: Cascade 220

Puikot: 3,5 mm (muistaakseni)

--

On meillä muutakin elämää kuin vaipanvaihto ;). Ollaan mm. hoidettu riistapeltoa, käyty kyyhkymetsällä, yritetty keksiä käyttöä kaikille kesäkurpitsoille (ja muulle sadolle), kyläilty, ihmetelty myrskyn kaatamia puita mummolareissulla, päätetty nimi vauvalle, palaveerattu papin kanssa, revitty rikkaruohoja, oltu onnellisia vesisateesta, maalattu vesiväreillä, laastaroitu pipejä, ostettu lisää laastareita, leivottu, luettu paljon satuja ja sarjakuvia (lähes aina, kun vauva syö), muisteltu Poikaviikarin vauva-aikoja...

Jos jollakulla on hyviä reseptejä kesäkurpitsalle, otamme ne enemmän kuin mielellämme vastaan!

Kestävää pestävää

Tänään olen elämäni ensimmäistä kertaa kokeillut kestovaippaa (vauvalla). Jännityksellä odotimme, minkä sotkun saamme aikaan itse tehtyjen villavaippahousujen kanssa, mutta jännitimme turhaan! Hyvin pitivät kosteuden sisäpuolella.

Tässä ikuistettuna eka kyhäelmäni:

Ohje: Yhdisteltynä tätä ja tätä (F&F)

Lanka: Cascade 220

Puikot: 4 ja 4,5 mm

Huomasin ekan käytön viisastamana, ettei tällaisen aloittelijan olisi ehkä kannattanut alkaa yhdistellä kahta ohjetta, kun ei vielä ole tajua, millaiset vaipat on toimivia. Pissit onneksi pysyy sisällä, mutta järin istuvat eivät ole. Nyt onkin sitten työn alla tämä, ihan ohjeen mukaan tehtynä, tosin eri langasta. Päättelyä, pesua ja lanoliinitusta vailla ovat enää ;).

Nurmikko vihertää jo.

Liian suurta pientä

Esittelen nyt kuitenkin ilman mallia nämä vauvalle neulotut jutut. Kuvista kun tuli "hiukan" edustavampia ilman vääntyilevää vauvaa, jolle raukalle puin neuletakin tällaisilla helteillä ihan vaan kuvia varten. Helteistä huolimatta neuletakki on pari kertaa kuluneiden kahden viikon aikana päässyt käyttöönkin. Myssy ei ole päässyt käyttöön jättimäisen kokonsa vuoksi ja materiaali huomioon ottaen tuskin käyttöön pääsekään (talvella tarvitaan toivon mukaan hiukan paksumpia myssyjä). Mutta tulipahan tehtyä...

Neuletakki

Ohje: SK 2/2010, malli 18

Lanka: Rosários 4 Ibiza
Puikot: En muista

-

Myssy

Ohje: Garnstudiolta

Lanka: Rosários 4 Ibiza

Puikot: En muista

--

En malta olla hehkuttamatta: Kasvimaani ensimmäinen kesäkurpitsa kehittyy! Tähän saakka olen vain ihmetellyt, kun kurpitsat kukkii, mutta kukat vain häviävät jonnekin. Tehostin hiukan kastelua ja heti alkoi tapahtua! JES!

Uutisointia

Poikaviikarista tuli isoveli 14.7.2010 klo 10:54, kun Tytöntyllerö syntyi raskausviikolla 38+2.

Pituus: 48 cm

Paino: 3360 g

Pipo: 36 cm

Napapaitojen karttamiseksi

Jopa pisimmän malliset toppini alkoivat muistuttaa napapaitoja päälläni, joten oli tartuttava härkää sarvista ja polkaistava pitkästä aikaa ompelukoneen kaasupoljinta. Silläkin uhalla, ettei tuotos päätyisi päälleni enää montaa kertaa.

Ohje: SK 3/2009, malli 19

Kangas: Eurokankaan palalaarista

Ja kun kaasun polkemisessa alkuun pääsin, niin ommella hurautettiin Poikaviikarin kanssa yhdessä housut poijalle minun vähälle käytölle jääneistä kotihousuista. Siitä jatkoin ompelemalla läjän kestoliivinsuojia tulevia koettelemuksia varten, uuden lookin keittiöön (verhokappa ja pöytäliina), pinnasänkyyn sijauspatjan ja anopille vuoden tilauksessa olleet kaitaliinat tahroja saaneesta pellavaliinasta.

Aikamoinen saavutus parille viikolle, kun ottaa huomioon, miten hiljaiseksi raskausaika on käsityörintaman vetänyt vuoden alkupuoliskolla. Lisäksi olen neulonut vauvalle, mutta siitä varmaankin lisää sitten jahka saadaann oikea malli esittelemään vaatekappaleita.

Kesän alku on siis mennyt lomaillessa, ensin kesälomaa ja nyt äitiyslomaa. Lomaa on vietetty kasvimaalla kykkien, siivoten (sellaisiakin koloja, joihin ei vielä puolentoistavuoden asumisen aikana olla kajottu), kaappeja järjestellen, vauva-ajatukseen totutellen (tällä viikolla olen vasta täysin tajunnut, että ihan pian tapahtuu), ulkoillen, herkutellen (tsot, tsot, sanoisi neuvolan täti, jos tietäisi), pyöräilyharjoituksin, kärpäsenmetsästäjää leikkien ja ihan viime päivinä ukkoskuuroja odottaen (alkaa sen verran tuskaisia nämä helleilmat olla ison mahan ja turpoavien jalkojen kanssa). Kerettiin Poikaviikarin sekä mummon ja papan kanssa Ähtärissäkin käydä eläimiä ihmettelemässä kesäkuun puolella.

Lahjuksia

Pääsiäisen aikaan sisko perheineen muutti uuteen kotiinsa ja samaan syssyyn vietettiin uudessa talossa Poikaviikarin serkkutytön ristiäisiä. Tupaantuliaislahjaa perheelle, jolla jo on kaikkea, oli vaikea keksiä, mutta lopulta päädyttiin viemään leipälapio, sytykeruusuja (enemmän niitä oli kuin kuvassa näkyvät) ja pitkiä tulitikkuja ;). Ajatus lähti siitä, että tulisijoja heillä ei aiemmissa kodeissa ole ollut. Tulitikut naamioitiin kortiksi ja sytykeruusuja kastelin steariiniin matkustusta edeltävänä yönä.

Ristiäiskortti puolestaan näytti tältä (ja sen valmistuminen jäi lähtöaamuun):

Hernepussihan se on. Meidän nimet on peitetty kasteliinalla (vai mikä se on, jolla lapsen pää kuivataan kastamisen jälkeen..)

Malli: Omasta päästä

Kankaat ym. tarvikkeet: Kaappien kätköistä

Herneet: Lähikaupasta ;)

Yksi osa ristiäislahjaamme oli vaunupeitto, jonka virkkasin isoäidin neliöistä. Tämänkin valmistuminen meni niin viimetippaan, että kuvat jouduin ottamaan vasta sitten, kun olivat purkaneet lahjapaketin.

Malli: Omasta päästä perinteisiä isoäidin neliöitä

Lanka: Novita Nalle ja Novita Nalle aloe vera

Virkkuukoukku: nro 2,5mm

Alkuvuosi on ollut: Työntekoa, väsymystä, odotusta, joogaa, voimien ja jaksamisen palaamista, pihan suunnittelua, puutarhakirjojen lukemista, luonnon seuraamista, ajan nopean kulumisen ihmettelyä, pieniin hetkiin paneutumista.

Tammikuun lopulla muistellaan joulua

Palatakseni vielä joulun muistoihin näin tammikuun jo vedellessä lähes viimeisiään (sain vihdoin siirrettyä kuvia kamerasta koneelle)..

Joulukortit, joiden kanssa noudatin jo tutuksi tullutta kaavaa: valmiiksi viimeisenä mahdollisena iltana, postilaatikkoon viimeisenä halvemman maksun aamuna.

Kuten kuvasta voi arvata tuli korteista melko muhkeita ja punainen joulukorttikuori irvisteli saumoistaan, mutta sain kuin sainkin kaikki kortit tungettua kuoren sisään (toista kuorta kun en enää kerennyt postista hakemaan). Yön ennen postitusta nukuin rauhallisin mielin tietämättä, minkä episodin onnistun aamulla keltaisella laatikolla järjestämään paksun kuoreni kanssa. Onneksi laatikolla ei ennen aamukuutta ollut ketään muuta; olisin hävennyt silmät päästäni, jos joku olisi nähnyt, kun yritän ängetä liian paksua kuorta väkipakolla aivan liian pieneksi suunnitellusta luukusta, huomannut, että kuori juuttui kiinni, nähnyt ajatuskuplani, kun mietin jätänkö kuoren vain paikoilleen, yritänkö vielä työntää vai ryhdynkö keplottelemaan sitä takaisin pakkasilmaan. Tässä vaiheessa alkoi jo pelottaa, että korttien tonttuset ovat pahoin vaurioituneita kulkuslakkeineen kaikkineen, mutta pienellä väkivallalla sain kuoren takaisin haltuuni, aukaisin sen ja sujauttelin tonttupostin pieni kuori kerrallaan keltaisen laatikon sisuksiin.

--

Ja sitten ainoa joululahja, jonka tein itse (eikä varsinainen lahjan käyttäjä ollut vielä jouluna edes syntynyt). Siskon loppiaisaattona syntyneelle tytölle neuloin nutun, jonka halusin antaa jo joulun aikaan, sillä seuraavasta käynnistä heillä päin ei ole mitään tietoa (toivottavasti jo parin viikon sisällä, haluaisin jo nähdä Poikaviikarin ekan tyttöserkun!).

Ohje: SK 4/2006, malli 6 ilman huppua

Puikot: 3 ja 3,5 mm

Lanka: Jotain, jonka vyöte on kerennyt jo hukkua

Napit: Nappi ja nauhasta

Nyt on kaikki käsityöt ollut tauolla siitä saakka, kun tuon nutun sain valmiiksi. Kaikki energia on mennyt muuhun ja unta ei tunnu vain saavan riittävästi. Jospa tämä käsityörintamakin piristyy jahka päivä vielä hiukan pitenee.