Karjalan liinasta on moneksi

Miehen vanhempia lahjottiin tänä vuonna mm. itse ommelluilla lautasliinoilla ja lautasliinarenkailla. Joku vuosi sitten surauttelin anopille kaitaliinoja vanhasta pöytäliinasta pinttyneitä tahroja väistellen. Kuten aina, jätin jämäpalat jemmaan myöhempää käyttöä varten ja nyt applikoin ruusut vanhasta pöytäliinasta näihin lautasliinoihin (ihme kyllä, tällä kertaa sitä myöhempää käyttöä jopa tuli!!).

Pöytäliinan anoppi oli ostanut Karjalasta vieraillessaan sukujuurillaan Sortavalassa, ja nyt appiukko tulkitsi ruusut Sortavalan kartaksi! ;D Pakko oli googlettaa Sortavala, ja todentotta, kyllähän se kartta hiukan näitä ruusuja muistuttaa! Aloin jo epäillä, lienenkö itse tulkinnut liinassa olleet karttakuvat vahingossa ruusuiksi...

Tähän lahjaan liitettiin edellisen postauksen sydämistä se, jossa on Karjalan pieni kukko kirjailtuna sille samaiselle Karjalasta tuodulle liinakankaalle, josta nämä ruusutkin on otettu (kukon pistelin siis ihan itse, en voi sälyttää Karjalan taitajille tuollasia harakanvarpaita ;D).

Lautasliinarenkaiden ohje Käden taidot -kirjasta, lanka Himalaya (?), virkkuukoukku 3,5 mm.

Kierrän lauluni kippuraan

Tytöntylleröllä on päiväkodissa edessä isompien rymään siirtyminen ja samalla päiväkotikin vaihtuu. Kiitokseksi parhaalle päiväkodintädille, johon olemme törmänneet, neuloin sukat ja virkkasin vielä paketin koristeeksi perhosen, jonka kovetin sokerivesiliuoksella. Tietenkin korttikin oli askarreltava.

"Suljen ihanan

soittorasian,

kierrän lauluni

kippuraan.

Muiston mukavan 

taskuun taputan,

siihen saakka

kun tavataan."

Sukat

Ohje: Blackrose Socks by Suzi Anvin

Lanka: Malabrigo Yarn Sock

Puikot: 2,5 mm

Perhonen

Ohje: Crochet Swallow-Tailed Butterflies by Megan Mills

Lanka: Malabrigo Yarns Sock

Koukku: 2,5 mm

Kuvissa sukat ovat omissa jaloissani ja minulle himpun verran reilut. Toivottavasti vakoilin oikein hoitotädin jalankokoa :).

Haastava luovuus

Osallistuin alkuvuodesta facebookissa kiertävään luovuuteen kannustavaan haasteeseen. Tähän liittyen päätin yhdistää äitienpäivälahjaan jotain itse tehtyä. Tein vaan taas asiat hieman nurinkurisesti..

Törmäsin Ravelryssä kivannäköiseen pannumyssyyn ja päätin, että äidin lahja tulee olemaan teepannu, johon virkkaan pannumyssyn. Koska materiaalit pannumyssyyn löytyi kotoa, virkkasin siihen kappaleet valmiiksi ennen kuin ehdin kaupoille etsimään teepannua.

Ajattelin teepannuja löytyvän ihan mistä vaan, mutta huomasin jälleen kerran olevani harhakäsitysten vallassa. Kotipaikkakunnan tilpehöörikaupat kierrettyäni laajensin reviiriä työpaikkakunnan vastaaviin, joista myös vedin vesiperän. Täytyi lähteä ihan kaupunkiin saakka ja sielläkin piti useampi liike kiertää ennen kuin teepannuja löytyi.

Ja kun niitä vihdoin pari vaihtoehtoa löytyi, täytyi unohtaa kriteerinä ollut PIENI koko ja tästä johtuen pannumyssy (jonka kappaleet siis olivat jo viikkokaupalla olleet valmiina) on kuin makkarankuori eikä ole niin söpö kuin esikuvansa. Ja itse asiassa teepannukin on sellaista materiaalia, ettei pannumyssyä tarvitsisikaan.. Mutta tulipahan tehtyä!

Ohje: Daylily Tea Cosy for Mother's Day by Jenny Stacey

Lanka: Adriafil Primula

Koukku: 4 mm

Haasteen ensimmäinen osa ei kyllä suoranaisesti kannustanut luovuuteen! Ei sentään tukahduttanutkaan kaikkea pintaan kuplivaa tekemisen tahtoa, joka normaaliolotilassa vallitsee...

Ristiäislahja

Kummitytöstä tuli isosisko ja pienelle vauvalle piti keksiä jotain ristiäislahjaa. Olin suunnittelusta aivan innoissani ja kerrankin sain koko suunnitelman toteutettua kokonaisuudessaan (joten mitään tehdastekoista ei tarvinnut lisätä pakettiin)!

Unisieppari

"Pujotan nauhaan helmiä.

Helmiä toivosta, helmiä uskosta,

helmiä rakkaudesta, helmiä ystävyydestä.

Pujotan nauhaan helmiä.

Nauhan sidon kehyksiin.

Solmuilla toivon, solmuilla uskon,

solmuilla rakkauden, solmuilla ystävyyden.

Nauhan sidon kehyksiin.

Nauhasta tulee verkko.

Verkkoon asumaan

asetan pienen hengen.

Sinua suojelemaan

unilta, jotka sinua satuttaisivat.

Sinua rakastamaan ja antamaan

unet kauniit, hentoiset."

Materiaalit: Tiimarista, Motonetistä ja kaappien kätköistä

Virkattu vauvan villapeitto

Ohje: Mallikerta kirjasta Mikkola, Annukka. Käsityön pikkujättiläinen 2006, malli Kuulas.

Koukku: 4 mm

Lanka: Adriafil Primula (100% merinovillaa)

Pupu kuvausrekvisiittaa ;)

Kortti

Materiaalit: Tiimarista ja kaappien kätköistä

Nämä käärin sellofaaniin ja sidoin paketin fuksianpunaisella leveällä silkkinauhalla. Saatte tyytyä pelkkään mielikuvaan kokonaisuudesta, sillä taitoni eivät riittäneet saamaan sellofaanin läpi edustuskelpoista kuvaa paketista ;).

Sadonkorjuun aikaan

Viime syksynänä virkkasin ekaa kertaa elämässäni salomoninsolmuja. Tarkoitus oli tehdä sipulipussi oman maan sadolle. Sato tuli, sato meni, eikä pussi ehtinyt valmistua ennen sipulien loppumista (sanottakoon, että viime vuoden sato ei kovin kummoisen kokoinen ollut). Sadon loppuessa loppui myös innostus sipulipussin valmiiksi saattamiseen.

Nyt uuden sadon aikaan sipulipussista tuli taas ajankohtainen ja sain vuoden takaisen tekeleen valmiiksi. Jäljellä oli muutaman minuutin homma. Helmien kiinnitys ja langanpäiden päättely. Tämänkään vuoden sato ei ole järin suuri. Istutin kyllä enemmän sipulia kuin viime vuonna (ainakin tuplamäärän) ja ne kasvoivatkin komean kokoisiksi, mutta sipulikärpäsen toukat hyökkäsivät satoni kimppuun ja vain murto-osan sain pelastettua iljettäviltä toukilta. Montakohan sipulivälivuotta pitäisi pitää, että nuo ällötykset katoaisivat kasvimaaltani?

Ohje: Omasta päästä

Lanka: Novita virkkauslanka

Koukku: Saattoi olla 2,50 mm

Helmet: Kaappien kätköistä kierrätysmateriaaleja

Kiristysnauhan solmeilin lapsuudesta tutuilla kiertyvillä solmuilla (joitten virallista nimeä en tiedä).

Kahden kerän ihme

Tytöntyllerön liskohattua varten ostin lankaa tarjouksella kolme kerää kympillä ja lopulta liskohattuun meni noin metri päälle yhden kerän. Ongelmaksi meinasi muodostua, mitä teen kahdella erivärisellä kerällä paksu(hko)a puuvillalankaa. Yritin etsiä ohjeita, mutta kahden kerän ihmeitä ei löytynyt, joten oli keksittävä ihan itse. Kohteeksi valitsin Tytöntyllerön, koska hänen vaatteisiinsa kuluu vähiten lankaa eikä nuo väritkään ehkä meille muille olis sopinut. Mielikuvissa oli hellemekko, mutta pituus jäi lopulta tunikamittaiseksi. Lankaa jäi kolmisenkymmentä senttiä.

Ohje: oma (ei olemassa)

Lanka: Adriafil Nature Classic

Puikot: 5 mm

Koukku: 4 mm

Napit: Äitin nappilaatikosta

Yläosan reunat kiersin rapuvirkkauksella (en ollut ennen kokeillut!) ja se mukavasti jämäköitti reunoja. Helman ainaoikeinosuus jäi vajaaksi ja sekin reuna lörpötti, mutta lanka ei enää riittänyt rapuvirkkaukseen helman ympäri, joten virkkasin ihan vaan piilosilmukoita helman päättelyreunaan. Lopputulos näyttää hieman i-cord-reunalta ja reuna jämäköityi eikä enää rullaa.

Tämän päivän tunika/mekko oli Tytöntyllerön päällä ja ihan mukava on (käytännöllisyydestä en sano mitään). Nautimme nyt, kun se ei vielä ole venähtänyt ihan muodottomaksi!

--

Neulomiset on olleet melko vähissä tämän kesäkuun ajan, mutta paljon muuta ollaan ehditty. Ollaan myllätty kasvimaalla, vietetty viikko mummolassa (jonka aikana kukkamme ja kasvimme olivat hieman kärsineet), sukuloitu harvinaisemmissa vierailupaikoissa, osallistuttu (me perheen tytöt) alusvaatekutsuille, vietetty 4-v hääpäivää (sain Mieheltä lahjaksi sykemittarin! =O), myllätty lisää kasvimaalla, suunniteltu pihajuttuja ja aloitettu grillikatos sekä kompostikatos, lenkkeilty ja minä olen haaveillut ratsastamisesta. Kaikki heppakuvat saavat aikaan mahdottoman innon ja halun jatkaa ratsastusharrastusta puolentoista vuoden tauon jälkeen! Ja, kunhan saan harrastuksen jatkumaan, aion kyllä jättää taukoilut sikseen ja etsiä mukavan tallin, jossa alan käydä tunneilla!

--

Mukavaa juhannusta ihan jokaiselle!

Liskohattu osa 2

Tänään muistin kuvausaikeet vasta, kun Tytöntyllerö oli jo yövaatteet päällä ja iltapuuron syönyt. Silloin taisi kyllä olla koko päivän valoisin hetki (otollisinta valokuvausta ajatellen), sillä vesisateet jatkuivat vielä tänäkin päivänä ja päivällä jouduin jopa hetken pitämään valoja päällä, kun niin synkäksi heittäytyi ilma.

Lippiksen ohje: Cheri Hat by Jennie Harrell (Ravelry)

Koko: Medium (6-12 kk)

Lanka: Adriafil Nature Classic

Koukku: 4 mm ja 6 mm

Liskon ohje: Gecko Toy Bookmark by Suzetta Williams (Ravelry)

Lanka: Sandnes Garn Mini Duett

Koukku: 2,5 mm

--

Eilen illalla Poikaviikari lanseerasi uuden sanan perheemme käyttöön: Lentoröyhtäys! Oli niin hauska nimitys ikävälle asialle, että nauroimme pitkän aikaa ja oksennuksen siivoaminen ei tuntunut lähes lainkaan vastenmieliseltä (ja ei, mitään merkkejä oikeasta mahataudista ei ole, jokin pieni tapaturma tämä lentoröyhtäys kait vain oli hiukan liian rajujen pallopelien päätteeksi).

Kummitytön nimipäivälahja

Kummitytön nimipäivä lähestyi, joten kaivauduin taas Ravelryn ihmeelliseen ohjemaailmaan ja ryhdyin suunnittelemaan postipojan kuljetettavaksi soveltuvaa nimppariyllärilahjaa. Koska virkkuukoukku on viime viikkoina ollut tiiviimmin kädessä kuin puikot, jatkoin samalla linjalla ja virkkasin hänelle kesähatun liskokoristeella (alkuperäisessä ohjeessa oli ohje kukkakoristeeseen, mutta mielestäni tämä on hienompi ;) ja sopii Kummitytöllekin paremmin). Nämä kuvat otin sunnuntaina pikaisesti ennen pakettiin laittoa Tytöntylleröä mallityttönä käyttäen. Hattu on hänelle himpun verran iso. Kummitytöllä on puoli vuotta suurempi pää, joten toivottavasti tämä on hänelle sopiva.

Hatun ohje: Cheri Hat by Jennie Harrell

Koko: Large (12-24 kk)

Lanka: Novita Tennessee

Koukku: 4 mm ja 6 mm

Liskon ohje: Gecko Toy Bookmark by Suzetta Williams

Lanka: Sandnes Garn Mini Duett

Koukku: 2,5 mm

Liskolle tein pidemmän hännän kuin ohjeessa ja lopuksi ompelin selkää hieman pulleammaksi, jotta olisi "elävämmän" näköinen (kirjanmerkkilisko kun oli vähän autonallejääneen näköinen). Tämä oli muuten ensimmäinen kerta, kun edes vilkaisin englanninkielistä virkkausohjetta ja kyllä meinasin aluksi mennä sekaisin double crochetien ja muitten kavereitten kanssa!

Hatusta tuli lopulta niin kiva, että halusin Tytöntyllerölle samanlaisen. Koska kotoa loppui puuvillalangat tämän hatun myötä, kävin ostamassa langat Tytöntyllerön hattuun samalla reissulla, kun vein Kummitytön lippiksen postiin. Nyt on Tytöntyllerönkin hattu valmis, mutta kuvat vielä puuttuu. Tänään yritin ottaa kuvia, mutta parin tärähtäneen otoksen jälkeen loppui kamerasta akku, ja kun sen sain vaihdettua, ei tyttö ollut enää lainkaan yhteistyöhaluinen. Huomenna yritän uudestaan ja jos ei vieläkään onnistu, saatte tyytyä samantasoisiin kuviin kuin tässä postauksessa!

Terassin matto

Nyt se on valmis! Terassin matto, johon sain kulumaan suuren läjän vanhoja t-paitoja, toppeja, pitkiä kalsareita, yöpaidan ja pari lakanaa. Uloin vaalean violetti raita (kolme kerrosta pylväitä ja yksi kiinteitä silmukoita) on parisängyn aluslakana. Suuresta lakanasta jäljelle jäi ainoastaan kolmisenkymmentä senttiä pitkä pätkä kudetta (muut matossa käytetyt virkkasin ihan viimeistä senttiä myöten).

Ohje: Ihan omasta päästä

"Lanka": Vanhoista vaatteista ja lakanoista leikattua kudetta
Virkkuukoukku: Noin 15 mm (Miehen tekemä)

Koko: Halkaisija noin 100 cm

Tytöntylleröstä tämä tuntuu vallan upealle! Aina, kun tekovaiheessa levitin maton lattialle tarkistaakseni silmukoidenlisäystarvetta, Tytöntyllerö konttasi järjetöntä vauhtia matolle ja kävi mahalleen. Pieniä sormia oli mukava tunkea maton rei'istä ja hiukan nykiä!

Myös Poikaviikari pitää maton tunnusta paljaiden jalkojen alla. Tänään hän jopa pyysi kesken virkkailun, voisinko levittää maton lattialle, kun siinä on niin kiva tepastella. Ja kyllähän äiti voi. =)

Minun mielestäni näissä terassivirkkauksissa parasta oli nopea edistyminen ja valmistuminen sekä se, ettei päättelyyn tarvinnut neulaa! Sen kun pujotteli "langan"päät sormin silmukoiden lomitse. Tässä matossa tosin päättelin ainoastaan viimeisen "langan"pään, työn keskellä vaan solmin kuteet toisiinsa ja jatkoin koukuttelua. Ikävintä oli valtava pölypilvi, joka koko ajan leijaili ympärilläni!

Terassin tuolien uudet vaatteet

Nyt on loputkin terassin tuolit saaneet uudet pehmusteiden päälliset. Kuten sanottua, kaikki ovat eri värisiä ja yhteenkään en katsonut kertaakaan, miten olen aiemmat tehnyt (montako kerrosta ennen kaventeluja tms.), joten jokainen taitaa olla ihan omanlaisensa. Myös muutamat "virheet" sallin näihin päällisiin, mikä oli melko vapauttava kokemus (taidan olla useimmiten hiukan turhan itsekriittinen ja liian tarkka oman käden jäljestä).

Matonkuteiden koukuttelu oli sen verran koukuttavaa ja älyvapaata puuhaa, että tuolinpäälliset saavat ehkä jo lähiaikoina terassille seurakseen tyyliltään yhteensopivan (eli ihan mitä sattuu tulemaan olemassa olevilla materiaaleilla) maton.
--

Äitienpäivä on ollut ihana! Vaikka lapset sairastavatkin vesirokkoa, sain osakseni erityishuomiota ja aikaa lempipuuhilleni. Aamulla sain nukkua pitkään (nukkuminen = lempipuuha nro 1 ;) ), aamukahvit sain kakun kanssa (ja eilen sain aikaa kyseisen kakun tekemiseen ;), leipominen on myös lempipuuhiani), aamupäivän sain seurata, kun kasvimaa kuohkeutui Miehen ja puutarhajyrsimen ansiosta, päivällä sain pitkästä aikaa siivota kunnolla (uskokaa tai älkää myös siivoaminen on lempipuuhiani, mikäli saan tehdä sitä rauhassa), iltapäivällä aloitin kasvimaalla myllerryksen Poikaviikarin avustuksella (tämä oli ehkä koko päivän parasta aikaa!), leikkelin hetken trikookudetta ulkona ja illalla pääsin vielä saunomaan. Kaiken lisäksi ilmojen haltija hemmotteli äitejä (ja ehkä kaikkia muitakin ;) ) tähän astisen kevään kauneimmalla säällä! Toivottavasti jokainen äiti on tänä päivänä saanut edes hieman erityishuomiota osakseen!

Ulostamistako?

Miksi kutsutaan ulkotilojen "sisustamista"? Ulostamiseksi ;)? Tuskin, mutta sitä minä nyt olen tehnyt: "sisustanut" terassiamme. Terassin tuoleissa on kamalan tylsät, beiget pehmusteet, joten aloitin operaatio-tylsyyden-poistamisen, joka tässä tapauksessa tunnetaan myös nimellä operaatio-matonkuteiden-tuhoaminen (tosin suurin osa on ensin leikattava, kröhöm..).

Ohje: Oma (jotain isoäidinneliön tapaista)

"Lanka": Eri materiaaleja olevia matonkuteita

Virkkuukoukku: Ehkä noin 15mm

Tätä ensimmäistä virkatessa huomasin vasta viimeisillä kerroksilla värien täsmäävän eiliseen teemaan, eli brittikuninkaallisten häihin (tosin aivoissa joku huusi vain "juu-es-ei, juu-es-ei!"). Vielä on kolme tekemättä ja kaikista on tulossa riemukkaasti erivärisiä ja monivärisiä, mikä osittain johtuu materiaalien rajallisuudesta ja rajoittuneesta värimaailmasta. Juuri äsken leikkelyskassia penkoessa tuskailin, miten tylsän ja synkän värisissä vaatteissa ollaankaan ennen kuljettu (ja lakanoissakin huomasin vasta muutama vuosi sitten olevan ihan oikeasti kivan värisiä vaihtoehtoja ;) ).

Pakko vielä näyttää millaisella työvälineellä päällisiä virkkailen. En raaskinut/jaksanut lähteä ostamaan isoa virkkuukoukkua tällaista kokeilua varten, joten Mies pistäytyi autotallissa ja tekaisi minulle tämän uniikin koukun hirvensarvesta! Hyvin toimi käytännössä!

Huhtikuuhun on mahtunut paljon! Olen muun muassa aloittanut juoksulenkkeilyn (hölkkäämistä se taitaa pikemminkin vielä olla, ja kävelen välillä), uskaltautunut mukaan sosiaaliseen neulontaan, kylvänyt siemeniä, suunnitellut kasvimaata ja muuta pihaa, viettänyt pääsiäisen survivor campilla (siltä se tuntui, kun Mies otti ja sairastui vesirokkoon ja koko pääsiäisen suunnitelmat meni sen sileän tien uusiksi, kun yritettiin vaan selvitä aina seuraavaan hetkeen...), päässyt puutarhamyymälään, leiponut, juonut monet päiväkahvit ulkona, kuivannut hirmuisen määrän pyykkiä ulkona.

Lenkkeillessä olen huomannut päästäväni itseni vähän liian helpolla. Poikaviikari on osoittautunut mahtavaksi personal traineriksi; Hän ajaa pyörällä vieressä ja heti jos siirryn kävelemään, alkaa vaatiminen: "Juokse, äiti! Ihan tulikengillä!". Ja yllättäen se kipinä sieltä kengistä aina löytyy uudestaan ;).

Lahjuksia

Pääsiäisen aikaan sisko perheineen muutti uuteen kotiinsa ja samaan syssyyn vietettiin uudessa talossa Poikaviikarin serkkutytön ristiäisiä. Tupaantuliaislahjaa perheelle, jolla jo on kaikkea, oli vaikea keksiä, mutta lopulta päädyttiin viemään leipälapio, sytykeruusuja (enemmän niitä oli kuin kuvassa näkyvät) ja pitkiä tulitikkuja ;). Ajatus lähti siitä, että tulisijoja heillä ei aiemmissa kodeissa ole ollut. Tulitikut naamioitiin kortiksi ja sytykeruusuja kastelin steariiniin matkustusta edeltävänä yönä.

Ristiäiskortti puolestaan näytti tältä (ja sen valmistuminen jäi lähtöaamuun):

Hernepussihan se on. Meidän nimet on peitetty kasteliinalla (vai mikä se on, jolla lapsen pää kuivataan kastamisen jälkeen..)

Malli: Omasta päästä

Kankaat ym. tarvikkeet: Kaappien kätköistä

Herneet: Lähikaupasta ;)

Yksi osa ristiäislahjaamme oli vaunupeitto, jonka virkkasin isoäidin neliöistä. Tämänkin valmistuminen meni niin viimetippaan, että kuvat jouduin ottamaan vasta sitten, kun olivat purkaneet lahjapaketin.

Malli: Omasta päästä perinteisiä isoäidin neliöitä

Lanka: Novita Nalle ja Novita Nalle aloe vera

Virkkuukoukku: nro 2,5mm

Alkuvuosi on ollut: Työntekoa, väsymystä, odotusta, joogaa, voimien ja jaksamisen palaamista, pihan suunnittelua, puutarhakirjojen lukemista, luonnon seuraamista, ajan nopean kulumisen ihmettelyä, pieniin hetkiin paneutumista.

Herätys(kello soi)!

On tullut aika herättää bloggaus kesäunilta! Poikaviikarin sanoin: "Herätyskello soooiii!"

Tässä tänään valmistuneet pipo ja lapaset. Koska eivät ole itselle, uskalsin laittaa hieman epäminua olevaa koristusta. Pipon kukkanen on napilla yhdessä langankiertoreiässä kiinni, joten mahdollista irrottaa, jos ei tulevaa omistajaansa miellytä.

Ohje: Pipo on Pop

Lanka: Novitan Nalle kaksinkertaisena (kukka yksinkertaisella)

Puikot: 4 mm

Virkkuukoukku: 2,5 mm

Ohje: Omasta päänupista, kukka Pipo on Pop-piposta

Lanka: Novitan Nalle kaksinkertaisena (kukat yksinkertaisella)

Puikot: 4 mm

Virkkuukoukku: 2,5 mm

Syksy on jo pitkällä. Syksyn värit saa aina innostumaan uusista jutuista ja muuttuvista väreistä saa aina uutta innostusta käsitöihinkin. Loppukesästä aloin taas käydä ratsastamassa ja viime viikolla aloitin ihan uuden harrastuksen - joogan.

Kesä on kulunut töitä tehden sekä metsissä ja pihalla pyöriessä. Elokuun lopussa Mies aloitti koulun ja Poikaviikari siinä samalla päiväkodin. Arki rullaa taas...

Siili-van-tuu-trii-ppuu kyltissä

Siilit veivät minut tutkimusretkelle lähilammen rannalle. Sieltä löytyi mm. "KAAPELI"-kyltti...

...sekä kivi, joka ei selvästikään ollut vierinyt vähään aikaan...

Malli: Silmukkamäärää ja suhteita otettu Virkun blogista

Lanka: Tee Tee Alpakka

Virkkuukoukku: 2,5 mm

Koko: 2 vee

Aloitin Virkun mallin mukaan tekemään itselleni lapasia, mutta kesken kaiken iski tarve Poikaviikarin lapasiin, joten lapasten (ja kaiken muun keskeneräisen) välipalatyönä virkkasin pojalle uudet vanttuut. Käytin siis koko vanttuissa suuaukkoa lukuunottamatta kohopylväitä, jotka olivat mulle uusi tuttavuus. Niiden ansiosta lapasista tuli vanttuut (jotka on mun mielikuvan mukaan paksummat kuin lapaset). Ja nyt mulla rallattaa koko ajan päässä "vanttuut riippuu naulassa..."

Koristetta mietin monta päivää. Kokeilin eri juttuja - virkkaamalla mopoa, autoa, kirjomalla samoja - eikä mikään tuntunut onnistuvan! Lopulta hahmottelin paperille siilin ja yritin kirjoa mallin mukaan. Erilaisethan niistä tuli, mutta nyt en jaksa enää purkaa...

Kahvitellen ranteet kipeiksi

Sain äidiltä kesällä pussillisen mummon vanhoja villa(?)lankoja. Langan merkistä tai koostumuksesta ei ole mitään tietoa. Kerällä olivat, muovit päällä ja muovissa oli tarra, jossa luki "kaffe braun". Langoista tuli ensimmäisenä mieleen kassi, ja kun siskon syntymäpäivä alkoi lähestyä, piti laittaa koukku viuhtomaan.

Malli: ei ole

Lanka: todennäköisesti jostain 15 vuoden takaa, 4 kerää

Koukku: 3,5 mm

Vuorikangas: Huutonetin kautta jotain puuvillasekoitetta

Helmet: Askartelukulmasta

Koko: noin 25cm * 20cm * 3,5cm

Kassi valmistui synttäreitä edeltävänä iltana kymmenen aikaan (tavoilleni uskollisena..) ja synttäriaamuna kävin vielä ostamassa täytettä kassiin. Lanka oli melko paksua ja jäykkää, joten kassi sai mukavan ryhdikkään ilmeen. Langan jäykkyydestä johtuen sain ranteet kipeäksi virkkaamisesta, joten etenin vain pari riviä kerrallaan ja työ vei kokonaisuudessaan pari viikkoa aikaa.

Synttärit oli kivat! Lentopalloa, lentokoneita, ulkoilmaa, mökkitunnelmaa, savun tuoksua, hyvää syötävää ja kahvit lämmittämään kylmää nenänpäätä.

Kesän kukkasia

Tänään sain vihdoin viimeisteltyä pannulaput omaan käyttöön. Noin vuosi sitten tein samanmoiset Miehen mummolle tupaantuliaislahjaksi, kun hän muutti lähemmäs julkisia palveluita. Olivat mielestäni niin kivat, että piti saada itsellekin nyt, kun vanhat laput on sen näköset, ettei niitä kehtaa enää keittiön seinällä roikottaa.

Ohje: Eeron pannulappu

Lanka: Novita Nalle Colori ja kukkiin Novitan 7 Veljestä

Virkkuukoukku numero 3,5

Taustalla Vivaldia, josta on tulossa näillä näkymin Muir. Saa nähdä valmistuuko se koskaan, sillä lanka ei ole ihan sen sävyistä kuin olisin tuohon huiviin halunnut.

Tähän saakka nämä pannulaput ovat huolehtineet hiirikäden ergonomiasta (ja ovat yllättävän hyvin hoitaneet tehtävänsä). Raaskinkohan näitä keittiöön luovuttaakaan ;).

Lisään vielä, että pannulapuissa on kolme "lätkää" päällekkäin. Nalle on sen verran ohutta, että pelkäsin polttavani käteni ohjeen mukaisella "kaksi kappaletta päällekkäin"-mallilla.