Miksi kutsutaan ulkotilojen "sisustamista"? Ulostamiseksi ;)? Tuskin, mutta sitä minä nyt olen tehnyt: "sisustanut" terassiamme. Terassin tuoleissa on kamalan tylsät, beiget pehmusteet, joten aloitin operaatio-tylsyyden-poistamisen, joka tässä tapauksessa tunnetaan myös nimellä operaatio-matonkuteiden-tuhoaminen (tosin suurin osa on ensin leikattava, kröhöm..).
Ohje: Oma (jotain isoäidinneliön tapaista)
"Lanka": Eri materiaaleja olevia matonkuteita
Virkkuukoukku: Ehkä noin 15mm
Tätä ensimmäistä virkatessa huomasin vasta viimeisillä kerroksilla värien täsmäävän eiliseen teemaan, eli brittikuninkaallisten häihin (tosin aivoissa joku huusi vain "juu-es-ei, juu-es-ei!"). Vielä on kolme tekemättä ja kaikista on tulossa riemukkaasti erivärisiä ja monivärisiä, mikä osittain johtuu materiaalien rajallisuudesta ja rajoittuneesta värimaailmasta. Juuri äsken leikkelyskassia penkoessa tuskailin, miten tylsän ja synkän värisissä vaatteissa ollaankaan ennen kuljettu (ja lakanoissakin huomasin vasta muutama vuosi sitten olevan ihan oikeasti kivan värisiä vaihtoehtoja ;) ).
Pakko vielä näyttää millaisella työvälineellä päällisiä virkkailen. En raaskinut/jaksanut lähteä ostamaan isoa virkkuukoukkua tällaista kokeilua varten, joten Mies pistäytyi autotallissa ja tekaisi minulle tämän uniikin koukun hirvensarvesta! Hyvin toimi käytännössä!
Huhtikuuhun on mahtunut paljon! Olen muun muassa aloittanut juoksulenkkeilyn (hölkkäämistä se taitaa pikemminkin vielä olla, ja kävelen välillä), uskaltautunut mukaan sosiaaliseen neulontaan, kylvänyt siemeniä, suunnitellut kasvimaata ja muuta pihaa, viettänyt pääsiäisen survivor campilla (siltä se tuntui, kun Mies otti ja sairastui vesirokkoon ja koko pääsiäisen suunnitelmat meni sen sileän tien uusiksi, kun yritettiin vaan selvitä aina seuraavaan hetkeen...), päässyt puutarhamyymälään, leiponut, juonut monet päiväkahvit ulkona, kuivannut hirmuisen määrän pyykkiä ulkona.
Lenkkeillessä olen huomannut päästäväni itseni vähän liian helpolla. Poikaviikari on osoittautunut mahtavaksi personal traineriksi; Hän ajaa pyörällä vieressä ja heti jos siirryn kävelemään, alkaa vaatiminen: "Juokse, äiti! Ihan tulikengillä!". Ja yllättäen se kipinä sieltä kengistä aina löytyy uudestaan ;).
