Mitä tehtäis..?

Mitä tehdä, kun ristiäisiin on aikaa viikko, valmisteluja ei ole aloitettukaan, mies on metsällä ja isovanhemmat hakevat Poikaviikarin luokseen lauantaipäivää viettämään?

Tietenkin silloin kannattaa käyttää aikansa lehtien selailuun, ylimääräiseen kahvi"hetkeen" sekä ennen kaikkea turhaan askarteluun!

No, ei tämä nyt täysin turhaa askartelua ollut, vaan harson taitteluohjeita kontaktimuovilla päällystettynä hoitopöydän yläpuolelle. Kuvat ovat babyidean sivuilta. Alunperin mielessä oli tehdä jotain taulua muistuttavaa ja tyylikästä, mutta hairahduin helpolle tielle ja lopputulos muistuttaa niitä ala-asteella tehtyjä ryhmätyötuotoksia. =) Onneksi tuon voi heivata menemään, kunhan taitokset ovat juurtuneet Miehenkin mielen syövereihin...

--

Kyllä minä muuten lopulta tajusin järjettömyyteni, otin itseäni niskasta kiinni ja leivoin satsin pikkuleipiä. Mitähän seuraavaksi?

Vaipanvaihto lapsen silmin

Poikaviikari olisi innokas ottamaan valokuvia aina kun kamera vaan esiin otetaan. Tällä kertaa otin pari kuvaa uusista villavaippahousuista, minkä jälkeen herra kolmevuotias halusi myös kuvata. Nyt illalla kuvia selatessani huomasin pojan ottaneen kuvia koko vaipanvaihdon ajan ja kaiken lisäksi hänen ottamansa kuvat villavaippahousuista olivat PALJON parempia ja mielenkiintoisempia kuin vastaavat minun ottamat. Saanen siis esitellä: vaipanvaihtoa lapsen silmin (ja tietty ne uudet pöksyt).

Ohje: Blogista Tuhat ja yksi (t)yötä

Lanka: Cascade 220

Puikot: 3,5 mm (muistaakseni)

--

On meillä muutakin elämää kuin vaipanvaihto ;). Ollaan mm. hoidettu riistapeltoa, käyty kyyhkymetsällä, yritetty keksiä käyttöä kaikille kesäkurpitsoille (ja muulle sadolle), kyläilty, ihmetelty myrskyn kaatamia puita mummolareissulla, päätetty nimi vauvalle, palaveerattu papin kanssa, revitty rikkaruohoja, oltu onnellisia vesisateesta, maalattu vesiväreillä, laastaroitu pipejä, ostettu lisää laastareita, leivottu, luettu paljon satuja ja sarjakuvia (lähes aina, kun vauva syö), muisteltu Poikaviikarin vauva-aikoja...

Jos jollakulla on hyviä reseptejä kesäkurpitsalle, otamme ne enemmän kuin mielellämme vastaan!

Kestävää pestävää

Tänään olen elämäni ensimmäistä kertaa kokeillut kestovaippaa (vauvalla). Jännityksellä odotimme, minkä sotkun saamme aikaan itse tehtyjen villavaippahousujen kanssa, mutta jännitimme turhaan! Hyvin pitivät kosteuden sisäpuolella.

Tässä ikuistettuna eka kyhäelmäni:

Ohje: Yhdisteltynä tätä ja tätä (F&F)

Lanka: Cascade 220

Puikot: 4 ja 4,5 mm

Huomasin ekan käytön viisastamana, ettei tällaisen aloittelijan olisi ehkä kannattanut alkaa yhdistellä kahta ohjetta, kun ei vielä ole tajua, millaiset vaipat on toimivia. Pissit onneksi pysyy sisällä, mutta järin istuvat eivät ole. Nyt onkin sitten työn alla tämä, ihan ohjeen mukaan tehtynä, tosin eri langasta. Päättelyä, pesua ja lanoliinitusta vailla ovat enää ;).

Nurmikko vihertää jo.

Liian suurta pientä

Esittelen nyt kuitenkin ilman mallia nämä vauvalle neulotut jutut. Kuvista kun tuli "hiukan" edustavampia ilman vääntyilevää vauvaa, jolle raukalle puin neuletakin tällaisilla helteillä ihan vaan kuvia varten. Helteistä huolimatta neuletakki on pari kertaa kuluneiden kahden viikon aikana päässyt käyttöönkin. Myssy ei ole päässyt käyttöön jättimäisen kokonsa vuoksi ja materiaali huomioon ottaen tuskin käyttöön pääsekään (talvella tarvitaan toivon mukaan hiukan paksumpia myssyjä). Mutta tulipahan tehtyä...

Neuletakki

Ohje: SK 2/2010, malli 18

Lanka: Rosários 4 Ibiza
Puikot: En muista

-

Myssy

Ohje: Garnstudiolta

Lanka: Rosários 4 Ibiza

Puikot: En muista

--

En malta olla hehkuttamatta: Kasvimaani ensimmäinen kesäkurpitsa kehittyy! Tähän saakka olen vain ihmetellyt, kun kurpitsat kukkii, mutta kukat vain häviävät jonnekin. Tehostin hiukan kastelua ja heti alkoi tapahtua! JES!

Uutisointia

Poikaviikarista tuli isoveli 14.7.2010 klo 10:54, kun Tytöntyllerö syntyi raskausviikolla 38+2.

Pituus: 48 cm

Paino: 3360 g

Pipo: 36 cm

Napapaitojen karttamiseksi

Jopa pisimmän malliset toppini alkoivat muistuttaa napapaitoja päälläni, joten oli tartuttava härkää sarvista ja polkaistava pitkästä aikaa ompelukoneen kaasupoljinta. Silläkin uhalla, ettei tuotos päätyisi päälleni enää montaa kertaa.

Ohje: SK 3/2009, malli 19

Kangas: Eurokankaan palalaarista

Ja kun kaasun polkemisessa alkuun pääsin, niin ommella hurautettiin Poikaviikarin kanssa yhdessä housut poijalle minun vähälle käytölle jääneistä kotihousuista. Siitä jatkoin ompelemalla läjän kestoliivinsuojia tulevia koettelemuksia varten, uuden lookin keittiöön (verhokappa ja pöytäliina), pinnasänkyyn sijauspatjan ja anopille vuoden tilauksessa olleet kaitaliinat tahroja saaneesta pellavaliinasta.

Aikamoinen saavutus parille viikolle, kun ottaa huomioon, miten hiljaiseksi raskausaika on käsityörintaman vetänyt vuoden alkupuoliskolla. Lisäksi olen neulonut vauvalle, mutta siitä varmaankin lisää sitten jahka saadaann oikea malli esittelemään vaatekappaleita.

Kesän alku on siis mennyt lomaillessa, ensin kesälomaa ja nyt äitiyslomaa. Lomaa on vietetty kasvimaalla kykkien, siivoten (sellaisiakin koloja, joihin ei vielä puolentoistavuoden asumisen aikana olla kajottu), kaappeja järjestellen, vauva-ajatukseen totutellen (tällä viikolla olen vasta täysin tajunnut, että ihan pian tapahtuu), ulkoillen, herkutellen (tsot, tsot, sanoisi neuvolan täti, jos tietäisi), pyöräilyharjoituksin, kärpäsenmetsästäjää leikkien ja ihan viime päivinä ukkoskuuroja odottaen (alkaa sen verran tuskaisia nämä helleilmat olla ison mahan ja turpoavien jalkojen kanssa). Kerettiin Poikaviikarin sekä mummon ja papan kanssa Ähtärissäkin käydä eläimiä ihmettelemässä kesäkuun puolella.

Lahjuksia

Pääsiäisen aikaan sisko perheineen muutti uuteen kotiinsa ja samaan syssyyn vietettiin uudessa talossa Poikaviikarin serkkutytön ristiäisiä. Tupaantuliaislahjaa perheelle, jolla jo on kaikkea, oli vaikea keksiä, mutta lopulta päädyttiin viemään leipälapio, sytykeruusuja (enemmän niitä oli kuin kuvassa näkyvät) ja pitkiä tulitikkuja ;). Ajatus lähti siitä, että tulisijoja heillä ei aiemmissa kodeissa ole ollut. Tulitikut naamioitiin kortiksi ja sytykeruusuja kastelin steariiniin matkustusta edeltävänä yönä.

Ristiäiskortti puolestaan näytti tältä (ja sen valmistuminen jäi lähtöaamuun):

Hernepussihan se on. Meidän nimet on peitetty kasteliinalla (vai mikä se on, jolla lapsen pää kuivataan kastamisen jälkeen..)

Malli: Omasta päästä

Kankaat ym. tarvikkeet: Kaappien kätköistä

Herneet: Lähikaupasta ;)

Yksi osa ristiäislahjaamme oli vaunupeitto, jonka virkkasin isoäidin neliöistä. Tämänkin valmistuminen meni niin viimetippaan, että kuvat jouduin ottamaan vasta sitten, kun olivat purkaneet lahjapaketin.

Malli: Omasta päästä perinteisiä isoäidin neliöitä

Lanka: Novita Nalle ja Novita Nalle aloe vera

Virkkuukoukku: nro 2,5mm

Alkuvuosi on ollut: Työntekoa, väsymystä, odotusta, joogaa, voimien ja jaksamisen palaamista, pihan suunnittelua, puutarhakirjojen lukemista, luonnon seuraamista, ajan nopean kulumisen ihmettelyä, pieniin hetkiin paneutumista.

Tammikuun lopulla muistellaan joulua

Palatakseni vielä joulun muistoihin näin tammikuun jo vedellessä lähes viimeisiään (sain vihdoin siirrettyä kuvia kamerasta koneelle)..

Joulukortit, joiden kanssa noudatin jo tutuksi tullutta kaavaa: valmiiksi viimeisenä mahdollisena iltana, postilaatikkoon viimeisenä halvemman maksun aamuna.

Kuten kuvasta voi arvata tuli korteista melko muhkeita ja punainen joulukorttikuori irvisteli saumoistaan, mutta sain kuin sainkin kaikki kortit tungettua kuoren sisään (toista kuorta kun en enää kerennyt postista hakemaan). Yön ennen postitusta nukuin rauhallisin mielin tietämättä, minkä episodin onnistun aamulla keltaisella laatikolla järjestämään paksun kuoreni kanssa. Onneksi laatikolla ei ennen aamukuutta ollut ketään muuta; olisin hävennyt silmät päästäni, jos joku olisi nähnyt, kun yritän ängetä liian paksua kuorta väkipakolla aivan liian pieneksi suunnitellusta luukusta, huomannut, että kuori juuttui kiinni, nähnyt ajatuskuplani, kun mietin jätänkö kuoren vain paikoilleen, yritänkö vielä työntää vai ryhdynkö keplottelemaan sitä takaisin pakkasilmaan. Tässä vaiheessa alkoi jo pelottaa, että korttien tonttuset ovat pahoin vaurioituneita kulkuslakkeineen kaikkineen, mutta pienellä väkivallalla sain kuoren takaisin haltuuni, aukaisin sen ja sujauttelin tonttupostin pieni kuori kerrallaan keltaisen laatikon sisuksiin.

--

Ja sitten ainoa joululahja, jonka tein itse (eikä varsinainen lahjan käyttäjä ollut vielä jouluna edes syntynyt). Siskon loppiaisaattona syntyneelle tytölle neuloin nutun, jonka halusin antaa jo joulun aikaan, sillä seuraavasta käynnistä heillä päin ei ole mitään tietoa (toivottavasti jo parin viikon sisällä, haluaisin jo nähdä Poikaviikarin ekan tyttöserkun!).

Ohje: SK 4/2006, malli 6 ilman huppua

Puikot: 3 ja 3,5 mm

Lanka: Jotain, jonka vyöte on kerennyt jo hukkua

Napit: Nappi ja nauhasta

Nyt on kaikki käsityöt ollut tauolla siitä saakka, kun tuon nutun sain valmiiksi. Kaikki energia on mennyt muuhun ja unta ei tunnu vain saavan riittävästi. Jospa tämä käsityörintamakin piristyy jahka päivä vielä hiukan pitenee.

Silloin, kun mittari ei vielä näyttänyt -28 astetta...

Joulukin oli ja meni, ja koska en joulupukin konttiin neulonut juuri mitään, esittelen nyt pipon, joka valmistui pari kuukautta sitten. Kuvakin on otettu silloin, kun talvesta oli vain aavistus.

Malli: Lina

Lanka: Sandnessgarnin alpakka

Puikot: Ehkä 3 tai 3,5 mm (en muista enää)

Jouluna syötiin hulluna, tuskailtiin materialismia, tehtiin lumitöitä, kyläiltiin, jännitettiin syntyykö Poikaviikarin serkku jo jouluksi, pidettiin kinkkua yö uunissa, jossa oli pelkkä valo, unohdettiin laatikot jouluruokapöydästä (mutta syötiin niitä sitten joulupäivänä) ja lopulta myös rauhoituttiin ja nautittiin joulun tunnelmasta.

Mukavia välipäiviä kaikille!

Edit: Pipon kavennuksia tehdessäni huomasin, että myssystä on tulossa liian syvä, joten noudatin ohjetta kavennuksien osalta yhden mallikerran verran, vedin langan silmukoiden läpi ja kiristin kasaan. Hyvin toimii näinkin.

Kolmevuotiaan sukat

Nämä sukat valmistuivat jo pari viikkoa sitten odotettuaan ensin muutaman viikon lankojen päättelijää (näissä olikin huimat neljä langanpäätä per sukka pääteltävänä..). Mallina hyväksi havaittu tiimalasikantapäinen 3o, 1n, jossa varren joustin jatkuu jalkapöydän päälle.

Malli: oma

Lanka: valkoinen Novitan Nallea, petrooli Sandnessgarnin alpakkaa

Puikot: 3mm

Poikaviikari on nyt 3 vee. Viikonloppuna oli synttärit. Viikonloppuun mahtui leipomista, ruuan laittoa, syömistä, miesten pikametsästysreissu, vieraita, sänkyjen siirtelyä, täyttöä ja tyhjennystä, ähkyyn syömistä moneen otteeseen, herkuttelua, saunomista, sähkömopon ääneen turtumista, sisälämpötilan kohoamista, kodinkoneliikkeessä palloilua ja viikonlopun tapahtumien muistelua.