Teoria miehistä on torstain "pakko katsoa". Tänään sainkin sitten tiirailla, kuinka Marin kuljetti koko jakson ajan neuletyötä mukanaan (ja jopa ihan oikeasti neuloi, mikä taas näytti kummalliselle ja monimutkaiselle ;) ). Jakson alussa hän neuloi huivia, kun ei kuulemma muutakaan osannut, mutta lopussa selvisi, että projekti oli matkan varrella muuttunut ja tekeillä olikin paidan hiha. Marin Fristin innoittamana esittelen omat hihani.
Ohje: Mrs. Darcy Cardigan
Lanka: Rosários 4 Ibiza kaksinkertaisena
Puikot: 5 ja 5,5 mm (muistaakseni)
Napit: Nappi ja nauha:sta
Lanka on aivan ihanaa! Niin pehmeää ja värikin on jännä! Sisarukseni jaksavat muistutella, kuinka inhosin keltaista väriä kaikissa muodoissaan vielä joitain vuosia sitten (ja nyt meille on tulossa jopa keltainen talo!).
Neuloessa olin varma, että olen tekemässä itselleni liian pientä neuletta, joten lisäsin etukappaleisiin pari silmukkaa kumpaiseenkin. Voitte arvata, mikä oli lopputulos! Lörppö mikä lörppö. Jouduin vetämään kappaleet limittäin ja tuplaamaan nappien määrän. Ostin jo epätoivossani vetoketjunkin ja suunnittelin, että taitan etukappaleiden reunoja kaksin- tai kolminkerroin ja laitan kiinnityksen vetoketjulla, mutta napit veivät lopulta kuitenkin voiton. Nyt vaan etuosa vetää jotenkin ihmeellisesti ja ylempää reunat lörpöttää (tämä on syy siihen, miksei edestä ole kunnon kuvaa), joten tiedossa taitaa olla vielä pientä fiksailua (tai sitten unohdan tämän projektin autuaasti kaapin perimmäiseen nurkkaan ja jatkan eteenpäin...).
Vähän harmittaa, kun koko neulomisen ajan ja vielä silloinkin, kun nappeja odottelin olin ihan varma, että tästä on tulossa pitovaate ja olin vallan ihastunut malliin, mutta nyt tämä ei sitten niin täydellinen olekaan. Ei kai auta kuin jatkaa harjoittelua...
Lanka: Rosários 4 Ibiza kaksinkertaisena
Puikot: 5 ja 5,5 mm (muistaakseni)
Napit: Nappi ja nauha:sta
Lanka on aivan ihanaa! Niin pehmeää ja värikin on jännä! Sisarukseni jaksavat muistutella, kuinka inhosin keltaista väriä kaikissa muodoissaan vielä joitain vuosia sitten (ja nyt meille on tulossa jopa keltainen talo!).
Neuloessa olin varma, että olen tekemässä itselleni liian pientä neuletta, joten lisäsin etukappaleisiin pari silmukkaa kumpaiseenkin. Voitte arvata, mikä oli lopputulos! Lörppö mikä lörppö. Jouduin vetämään kappaleet limittäin ja tuplaamaan nappien määrän. Ostin jo epätoivossani vetoketjunkin ja suunnittelin, että taitan etukappaleiden reunoja kaksin- tai kolminkerroin ja laitan kiinnityksen vetoketjulla, mutta napit veivät lopulta kuitenkin voiton. Nyt vaan etuosa vetää jotenkin ihmeellisesti ja ylempää reunat lörpöttää (tämä on syy siihen, miksei edestä ole kunnon kuvaa), joten tiedossa taitaa olla vielä pientä fiksailua (tai sitten unohdan tämän projektin autuaasti kaapin perimmäiseen nurkkaan ja jatkan eteenpäin...).
Vähän harmittaa, kun koko neulomisen ajan ja vielä silloinkin, kun nappeja odottelin olin ihan varma, että tästä on tulossa pitovaate ja olin vallan ihastunut malliin, mutta nyt tämä ei sitten niin täydellinen olekaan. Ei kai auta kuin jatkaa harjoittelua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti