Jopa pisimmän malliset toppini alkoivat muistuttaa napapaitoja päälläni, joten oli tartuttava härkää sarvista ja polkaistava pitkästä aikaa ompelukoneen kaasupoljinta. Silläkin uhalla, ettei tuotos päätyisi päälleni enää montaa kertaa.
Ohje: SK 3/2009, malli 19
Kangas: Eurokankaan palalaarista
Ja kun kaasun polkemisessa alkuun pääsin, niin ommella hurautettiin Poikaviikarin kanssa yhdessä housut poijalle minun vähälle käytölle jääneistä kotihousuista. Siitä jatkoin ompelemalla läjän kestoliivinsuojia tulevia koettelemuksia varten, uuden lookin keittiöön (verhokappa ja pöytäliina), pinnasänkyyn sijauspatjan ja anopille vuoden tilauksessa olleet kaitaliinat tahroja saaneesta pellavaliinasta.
Aikamoinen saavutus parille viikolle, kun ottaa huomioon, miten hiljaiseksi raskausaika on käsityörintaman vetänyt vuoden alkupuoliskolla. Lisäksi olen neulonut vauvalle, mutta siitä varmaankin lisää sitten jahka saadaann oikea malli esittelemään vaatekappaleita.
Kesän alku on siis mennyt lomaillessa, ensin kesälomaa ja nyt äitiyslomaa. Lomaa on vietetty kasvimaalla kykkien, siivoten (sellaisiakin koloja, joihin ei vielä puolentoistavuoden asumisen aikana olla kajottu), kaappeja järjestellen, vauva-ajatukseen totutellen (tällä viikolla olen vasta täysin tajunnut, että ihan pian tapahtuu), ulkoillen, herkutellen (tsot, tsot, sanoisi neuvolan täti, jos tietäisi), pyöräilyharjoituksin, kärpäsenmetsästäjää leikkien ja ihan viime päivinä ukkoskuuroja odottaen (alkaa sen verran tuskaisia nämä helleilmat olla ison mahan ja turpoavien jalkojen kanssa). Kerettiin Poikaviikarin sekä mummon ja papan kanssa Ähtärissäkin käydä eläimiä ihmettelemässä kesäkuun puolella.
2 kommenttia:
Onnea loppumetreille!
Kyllähä tuota toppia saattaa käyttää vielä raskauden jälkeenki.
Kiitos, henna! Tosin kerkesin nämä toivotukset huomata vasta loppumetrienkin mentyä ;). Taitaa tuo toppi kuitenkin uusiokäyttöön mennä - sen verran reilusti on siinä varattu mahalle tilaa.
Lähetä kommentti