Äidin pyöreä pöytäliina 70-luvulta (?) sai uuden elämän esiliinana. Tänään testasin uutta essua ensimmäisen kerran tositoimissa, kun leivoin omenamuffinseja huomista tiekokousta varten. Alkuun päästyäni jatkoin sisälämpötilan kohottamista parin leivän pyöräyttämisen verran. Essu hoiti hommansa, mutta on hieman hankalampi pukea kuin perinteisemmät versiot.
Ohje: SK 2/2009, malli 8
Materiaalit: Kaappien kätköistä
3 kommenttia:
Onpa kaunis kuosi. Hienoa että se sai uuden "elämän" essuna. Ja onpa komia leipä.
Oonpa tainnu katella SILLÄ SILMÄLLÄ tuota samaista mallia kans, mutku mää oon niin laiska (tai liian nopee ja kärsimätön) pukemaan essua leivontaa varten... :) Ja "uudet elämät" on aina plussaa!
Ihanaa kesän jatkoa!
Christina, kiitos! Leipä myös maistui hyvälle! ;)
henna, tuon essun kanssa saa kärsivällisempikin harmaita hiuksia (ainakin jos tahtoo sen myös näyttävän kivalle päällä)! Mukavaa kesän jatkoa myös teille päin!
Lähetä kommentti